Tarkoitus oli hankkia kortti jo pari vuotta sitten, mutta polvet päätti toisin.
No parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Suvussamme on aina metsästetty ja siten se on tullut tutuksi jo lapsena.
Tosin silloin olin kovin metsästysvastainen!
Kohtaan yhä usein pahoja katseita jos kerron että harrastan metsästystä.
Yleensä kaikki nämä johtuvat lähes poikkeuksetta epätietoisuudesta.
Metästys ei ole pelkkää tappamista. Sellainen ajatus puistattaa itseänikin!
Naismaisesti tämä harrastus sai pontta,mitenkä muuten kuin koirien kautta!
On hienoa seurata, miten koira toimii luonnostaan metsässä. Viihdyn metsässä myös hyvin ilman asetta.
Voin treenata koiraa ja nauttia luonnosta.
Ihminen on itse toiminnallaan muuttanut luonnon kulkua niin, ettei se hoida enää itseään kuten ennen tieverkostoja.
Jos lehdessä luetaan hirvikolareista, ollaan kyllä kannattamassa niiden kannan vähentämistä...
no miten se mahtaa tapahtua -metsästämällä.
Aiheeseen palataan varmasti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti